Mitä julkisen terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen vaatii ja mistä olemme usein eri mieltä. Lue toimitusjohtajamme Jutta Tikkasen ajatuksia aiheesta.
Kun puhutaan julkisesta terveydenhuollosta, on joitakin asioita, joista olemme yksimielisiä. Ensinnäkin jokaisella ihmisellä on oikeus päästä nopeasti terveydenhuollon palveluihin. Myös laki takaa oikeuden ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan hoitoon. Yksi sote-uudistuksen tavoitteista on ollut, että pystymme vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta. Olisimmeko valmiita muuttamaan palvelujärjestelmää tähän suuntaan?
Alamme vuosikausien jälkeen hyväksyä, että osa ihmisistä tarvitsee enemmän kuin hoitopolun, joka alkaa ja loppuu. Vaikka asiakas ei olisikaan vakavasti sairas, hän voi tarvita enemmän tukea omaa terveyttään tukevan käyttäytymisen ja toiminnan ylläpitämiseen. Hän voi tarvita enemmän kohtaamisia ammattilaisen kanssa tai digitaalisella hoitopolulla, myös ammattilaislähtöisesti. Olisimmeko valmiita luomaan uusia palveluita ja integroimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotta tämä voi onnistua?
Kun puhutaan keinoista yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, taidamme olla monessa eri linjoilla. Haluamme ammattilaisina nähdä erilaisten asioiden toteutuvan.
Edelleen kuulee sanottavan, että kysyntää pitäisi hillitä. Mutta se, että osa asiakkaista käännytettäisiin jatkuvasti ovelta, ei ole kovin asiakaslähtöistä saati terveyttä edistävää. Ihminen on luova ja kun hänellä on tarve, hän kyllä löytää keinon saada palvelua. Suomessa tyypillisesti tällaisessa tilanteessa hakeudutaan päivystykseen, sillä siellä ovet ovat auki, mutta ei läheskään aina keinoja auttaa asiakasta. Päivystys kuormittuu, mutta muualla ollaan tyytyväisiä, kun asiakkaita on vähemmän. Milloin olisimme valmiita tarkastelemaan asioita systeemisesti
Monelle asiakkaalle lääkäriin pääsy edustaa parasta terveydenhuollon palvelua. Aina lääkärikäynnille ei ole tarvetta. Tällöin useat muu ammattiryhmät, kuten erilaiset terapeutit ja hoitajat, voivat ratkaista monet asiakkaiden tarpeista ja vähentää palvelujen kuormitusta. Samalla asiakas on tyytyväinen saadessaan hyvää palvelua, ja yhteiskunta pyörii jouhevammin. Emme toki saa unohtaa, että hoidon jatkuvuudella ja tutun ammattilaisen kanssa asioinnilla on palvelupolussa oma, olennainen paikkansa. Parhaimmillaan pystyisimme toteuttamaan eri ammattilaisten työnjaon yhteisen prosessin sisällä niin, että otamme huomioon hoidon tarpeen ja kiireellisyysasteen. Pystyisimmekö me hyväksymään eri ammattiryhmien työn merkityksen?
Lopuksi yksityisten, innovatiivisten ja disruptoivien palvelukonseptien merkityksestä. Asiakkaat haluavat käyttää niitä, koska niiden kautta nimenomaan pääsee nopeasti palveluihin. Hyvinvointialueilla tehdään melko paljon niin sanottua pistemäistä kehittämistä, jota ei useinkaan saada skaalattua, sillä kehittäminen perustui ”yhteen” onnistuneeseen tiimiin tai terveysasemaan. Ja toisaalta jokainen haluaa keksiä ratkaisut itse. Ajatellaan, että naapurissa keksitty ei toimi meillä.
Innovatiiviset ideat pystyvät tukemaan systeemisten ratkaisujen löytymistä. Mutta palvelujärjestelmän arvontuotto ei kehity eikä kustannussäästöjä synny, jollei julkinen sote korjaa omia palveluitaan. Tähän liittyy muun muassa teknologian käyttö hyvinvointialueilla.
Voimmeko siis onnistua? Tietenkin voimme. Ihmisen kyky ongelmanratkaisuun on ilmiömäinen. Joissain tilanteissa kannattaisi katsoa asioita asiakkaan kannalta, perehtyä dataan ja tavoitella skaalautuvia ratkaisuja.
Jutta Tikkanen
Toimitusjohtaja, Kaiku24
Tämä teksti on osa blogisarjaa, joita me Kaiku24:n ammattilaiset kirjoitamme tänä syksynä. Blogit julkaistaan verkkosivuillamme sekä Hoiva&Terveyden blogissa.
Kaiku24 Oy on voittoa tavoittelematon yritys, digitaalinen sote-keskus ja toimintakonsepti, jolla varmistamme lakisääteisen, nopean ja ystävällisen pääsyn terveydenhuollon palveluihin. Käytännössä toteutamme hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyys arvioinnin, annamme etähoitoa jo ensikontaktissa hoitaja-lääkärityöparin keinoin. Kun emme pysty hoitamaan etänä, ohjaamme oikeaan jatkohoitoon hyvinvointialueiden kanssa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Tuotamme palveluita osana hoidon jatkuvuus- ja omalääkärimalleja.
Yhteiset toimintamallit, ammattilaistemme osaaminen ja systemaattinen laadunvarmistus varmistavat turvallisen ja yhdenmukaisen toiminnan. Käytössämme ovat kaikki hyvinvointialueiden valitsemat digitaaliset ratkaisut ja moderni asiakaspalvelujärjestelmä. Kehittämisyhteistyöllä hyvinvointialueiden kanssa varmistamme tulokselliset toimintamallit ja henkilöstön kohdentumisen tarkoituksenmukaisesti. Olemme ylpeästi yhteiskunnallinen, hyvinvointialueiden omistama yhtiö.