Kymenlaakson hyvinvointialue otti helmikuussa 2025 käyttöön uuden mallin Nuorten Matalan puhelinpalveluun. Nyt puhelinpalvelusta vastaa Kaiku24:n ammattilaiset, mikä on laajentanut palvelun aukioloaikoja ja antanut hyvinvointialueella nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaisille enemmän aikaa asiakastyöhön.
Kymenlaaksossa 13–17-vuotiaat nuoret perheineen saavat tukea huoliinsa Nuorten Matalasta. Nuorten Matalan ensilinjan palvelu on puhelinpalvelu, johon nuori tai hänen läheisensä voi soittaa, kun on syntynyt huoli mielenterveyden heikkenemisestä tai päihteiden käytöstä.
Puhelinpalvelussa annetaan ohjausta ja neuvontaa, ja ohjataan nuori tai perhe tarkoituksen mukaiseen palveluun. Jos nuoren arvioidaan hyötyvän Nuorten Matalan moniammatillisen tiimin arviosta, tehdään ajanvarauksia hyvinvointialueen arviointitiimille, jossa nuori tai perhe tapaa sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan.
- Uuden mallin myötä puhelinpalvelun aukioloaika laajeni merkittävästi, joten yhteyden saaminen parani. Puhelinpalvelu ei vaadi vahvaa tunnistautumista, joten se palvelee hyvin nuoria, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta tunnistautua, kertoo ylihoitaja Salla Kärki Kymenlaakson hyvinvointialueelta.
Ennen käyttöönottoa haasteena Kymenlaaksossa oli, että ammattilaiset huolehtivat puhelinpalvelun päivystyksestä muun työn ohessa. Puhelinpalvelun aukioloaika oli lyhyt, joten se ei palvellut asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla eikä hoidon tarpeen arviointi toteutunut sille säädetyssä ajassa.
- Puheluita Nuorten Matalaan tuli myös harvatahtisesti, joten ammattilaisemme kokivat, että puhelimen päivystysajat menivät hieman hukkaan. Meillä on pieni tiimi, joten on tärkeää pystyä käyttämään kaikki resurssit tehokkaasti. Kun pohdimme ratkaisua tähän, meillä oli jo hyvinvointialueella erinomaisia kokemuksia asiakasohjauksesta neuvolapalveluissa, joten käännyimme asiassa Kaikun puoleen, sanoo Kärki.
Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kaiku käynnistivät palvelun käyttöönottoprojektin marraskuussa 2024 ja palvelu otettiin käyttöön helmikuun 2025 alussa. Käyttöönotto eteni määrätietoisesti yhteisissä etä-workshopeissa, joita järjestettiin lähes viikoittain.
Kaikun tiimi varmisti, että jokaisen tapaamisen aihe ja tavoite oli ennalta osallistujien tiedossa. Tapaamisissa käytiin läpi Nuorten Matalan prosessi ja toimintatavat – projektiryhmän lisäksi mukana oli nuorten mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia, jotka jakoivat näkemyksiään käytännön työstä.
– Esimerkkien kautta oli helppo käydä läpi toimintamalleja yhdessä. Kun molemmilta puolilta oli sote-alan ammattilaisia mukana tiimissä, saimme luotua vahvan yhteisen ymmärryksen, sanoo Kaiku24:n asiakkuuspäällikkö Jenni Jaatinen.
Yksi asia, joka osaa Nuorten Matalan henkilökunnasta projektissa mietitytti oli, että riittääkö Kaikulla osaaminen nuorten puheluihin vastaamiseen.
– Tämä huoli hälveni yhteisissä keskusteluissa, sillä Kaiku on tehnyt pitkään aikuisten ensilinjan mielenterveys- ja päihdetyötä. Ammattilaisemme pystyivät tuomaan heille esille nuorten näkökulmaa, mikä oli antoisaa, Kärki sanoo.
Käyttöönotossa tarkasteltiin myös hyvinvointialueen ajanvarauskirjojen käyttöä, jonka ansiosta niiden käyttö tehostui ja yhdenmukaistui.
Tehokkaan ajanvarauksen ja Kaikun hoitaman puhelinpalvelun myötä työn arjessa on tapahtunut muutos: nyt nuorille on tarjolla enemmän vastaanottoaikoja ja ammattilaisten työpäivistä on jäänyt pois tyhjä odotteluaika.
– Lisäksi Kaikun tekemä hoidon tarpeen arvio on sujunut erittäin hyvin. Nuoret ohjautuvat oikeisiin palveluihin, kehuu Kärki.
– Toimintamalliimme kuuluu myös ammattilaisten välinen konsultaatiomahdollisuus, josta he saavat tarvittaessa tukea, sanoo Jaatinen.
Hyvinvointialueen projektiryhmä kehuu käyttöönottoprojektin sujuvuutta, eikä löytänyt siitä mitään korjaamista.
– Projektissa syntyi vahva molemminpuolinen luottamus. Pystyimme avoimesti ja välittömästi juttelemaan haasteet ja väärät luulot auki, Kärki sanoo.
Jaatinen nostaa esille, että sujuvan projektin taustalla oli Kaikun aiemmat kokemukset vastaavista projekteista sekä koko projektitiimin hyvä, eteenpäin menevä ote.
– Kävimme yhdessä tärkeitä keskusteluita ja saimme arjen kysymyksiin vastaukset. Ilmapiiri oli koko projektin ajan hyvä ja salliva, ja kaikki mieltä painavat asiat pystyi nostamaan esille. Erityisen hyvänä oma tiimimme koki sekä Kaikun mielenterveys- ja päihdepalvelun ammattilaisten, että hyvinvointialueen ammattilaisten, eli sairaanhoitajien ja sosiaaliohjaajien, osallistamisen käyttöönottoon. Sitä aiomme varmasti jatkaa tulevaisuudessa, lisää Jaatinen.
Tämä artikkeli on julkaistu osana Kaiku24:n vuoden 2024 vuosikatsausta. Pääset takaisin vuosikatsaukseen tästä.