Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kaiku24 suunnittelivat yhteistyössä sujuvan ja asiakaslähtöisen virtausmallin, jonka ansiosta asiakkaalle löytyy aina tarvetta vastaava kiireellinen tai kiireetön aika ammattilaiselle. Uudistuksen myötä kiireaikojen tarve on vähentynyt jopa 25 %.
Uudistamalla asiakasvirtausmallejaan hyvinvointialueet voivat tehostaa ja optimoida merkittävästi resurssiensa käyttöä. Kaiku24:llä on paljon osaamista ja tietoa paitsi ensilinjassa toimimisesta, myös hyvinvointialueiden prosessien kehittämisestä ja olemassa olevien resurssien optimoimisesta yhdessä asiakkaan kanssa. “Vaikka alueiden haasteissa on usein paljon yhtäläisyyksiä, asiakaspolku rakennetaan aina hyvinvointialueen omaan toimintamalliin sopivaksi”, Kaiku24:n johtava lääkäri Rita Arjonen korostaa.
Kaiku24:n tiivis yhteistyö useiden hyvinvointialueiden kanssa tuo kustannussäästöjä kaikille. ”Pystymme esimerkiksi tarjoamaan keskitetyn päivystysapupalvelun huomattavasti kustannustehokkaammin kuin jos jokainen hyvinvointialue järjestäisi sen itse”, Arjonen antaa esimerkin.
Hoitotakuuseen vastaaminen edellytti uudistuksia
Kymenlaakson hyvinvointialueella käynnistettiin keväällä 2022 asiakasvirtausmallien parantamiseen tähtäävä kehitystyö. Kaiku24:n asiakkuuspäällikkö Jenni Jaatinen kertoo, että lähtökohtana oli tasapainottaa kiireellisten ja kiireettömien aikojen tarjontaa ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta hyvinvointialueella pystyttäisiin vastaamaan lähestyvän hoitotakuun ehtoihin. “Terveyskeskuksissa oli krooninen tarve kiireettömille ajoille. Kun niitä ei ollut tarjolla, kiireettömiä asiakkaita ohjautui kiireajoille, mikä oli epätarkoituksenmukaista. Koska kokonaisuuden hallinnassa ja hoitosuunnitelmissa oli epäselvyyttä, potilaiden hoitoon osallistui useita ammattilaisia useilla eri vastaanotoilla”, Jaatinen taustoittaa lähtötilannetta.
Uutta mallia lähdettiin rakentamaan Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Kaiku24:n yhteisen kehitystiimin voimin. Kehittämistyön rahoitus saatiin sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeesta. Kevään aikana kehitystiimi osallistui myös THL:n järjestämään Hyvä vastaanotto -valmennukseen, mikä Jaatisen mukaan vahvisti käsitystä, että hoitotakuuseen vastaaminen edellyttää uudistuksia potilaiden ohjausmalliin.
“Terveysasemilla sekä Kaiku24:n tuottamissa ensilinjan palveluissa seuranta kysynnän ja kapasiteetin osalta osoitti, että kiirepuoli painottuu liikaa kiireettömän kustannuksella”, Jaatinen täsmentää.
Omatiimi suunnittelee asiakkaan hoitopolun
Kehitystyön pohjalta Kymenlaakson hyvinvointialueella otettiin käyttöön asiakaskohtainen omatiimi-malli, jonka ytimen muodostavat hoitaja–lääkäri-pari. Tarvittaessa tiimiin kutsutaan mukaan muitakin asiantuntijoita.
Ensilinjassa Kaiku24:n digihoitaja tekee edelleen hoidontarpeen arvion, ja mikäli asiakasta voidaan auttaa konsultoimalla tai etälääkäripalvelulla, nämä vaihtoehdot ovat käytössä kuten tähänkin asti. Näiden lisäksi asiakkaalle varataan entiseen tapaan vastaanottoaikoja yksittäisten ammattilaisten vastaanotolle. Virtausmallin myötä kiireelliset vastaanottoajat on keskitetty kiiretiimille, ja moniammatillisesta arviosta hyötyvät asiakkaat ohjataan kiireettömän tiimin arvioon. “Hoitoonohjaus perustuu nyt entistä vahvemmin hoidon kiireellisyyteen, johon pystytään vastaamaan virtausmallin avulla”, Jaatinen kiteyttää.
Silloin, kun ensilinja havaitsee asiakkaan tarvitsevan kiireetöntä mutta moniammatillista apua, asiakkaalle ei varata heti vastaanottoaikaa, vaan hyvinvointialueen moniammatillinen tiimi käy läpi seuraavana arkipäivänä potilaskuvauksen ja tekee yhdessä potilaalle selkeän hoitosuunnitelman.
“Vasta sen jälkeen tiimi on yhteydessä asiakkaaseen ja kertoo, miten hänen tilannettaan lähdetään ratkaisemaan ja mitkä ovat ensimmäiset askeleet. Jos suunnitelma sisältää vastaanottokäynnin, siihen varataan riittävä, tarpeenmukainen aika.”
Kiireaikojen tarve putosi neljänneksen
Jaatinen kertoo, että uudella virtausmallilla on saavutettu erinomaisia tuloksia.
“Uudistuksen myötä kiireaikojen tarve väheni noin 25 % ja vaikka vastaanottojen kiireettömät kasvoivat 8 %, asiakkaita hoitaa sama määrä asiantuntijoita kuin tähänkin asti.”
Kaiku24:n hoitamassa ensilinjassa on huomattu muitakin käytännön hyötyjä, kuten asiakkaan kontaktiajan lyhentyminen. Kun terveysasemakohtaiset kiireajat on keskitetty yhdelle kirjalle, ne löytyvät nopeasti ja helposti. ”Ensilinjan työ on nopeutunut myös siksi, että moniammatillisesta otteesta hyötyvät asiakkaat ohjautuvat aiempaa suoraviivaisemmin tiimille, joka ottaa vastuun heidän hoitonsa suunnittelusta ja yhteydenpidosta”, Jaatinen täydentää.
Kaiku24 on kiinteä osa hyvinvointialueen toimintoja
Virtausmallien kehittäminen on vaatinut hyvää yhteistyötä ja molemminpuolista luottamusta. Projektikoordinaattori Julia Koppinen Kymenlaakson hyvinvointialueen vastaanottopalveluista on tyytyväinen yhteistyön sujuvuuteen niin arjessa kuin kehitystyönkin osalta. “Meidän ei tarvitse olla huolissaan, etteikö Kaikun päässä osattaisi ja ymmärrettäisi, miten prosessit meillä toimii. He kouluttavat ja pitävät hyvin yllä asiantuntijoidensa osaamista esimerkiksi uusien toimintamallien osalta. Aina voi myös luottaa siihen, että jos meiltä tulee kysymyksiä, ne menevät eteenpäin ja asiat selvitetään”, hän kiittelee.
Koppinen nostaa esille myös Kaiku24:n systemaattisen tavan tutkia ja kehittää omaa palveluaan. “Kaikussa on edistyksellinen ja strukturoitu toimintamalli, ja toimintaa auditoidaan säännöllisesti. Kaiku toimii meille monessa asiassa esimerkkinä siitä, miten omaa toimintaa pitäisi seurata ja kehittää”, hän kehuu.
Myös Jaatinen on huomannut, miten yhteistyön sujuvuus rakentaa saumattomuutta. “Pohjalla on vahva luottamus ja kokemus siitä, että emme ole vain ulkoistettu osa vaan yksi hyvinvointialueen toiminnoista. Tämän perusajatuksen ansiosta olemme päässeet hyvin mukaan kehittämistyöhön, ja yhteistyö on aitoa.”
Tämä artikkeli on julkaistu osana Kaiku24:n vuoden 2023 vuosikatsausta.